sunnuntai, 18. maaliskuu 2012
Päivänpaistetta, pilkkimistä ja lammasmakkaran paistoa laavulla
Heti aamulla huomasin, että enkelimme oli löytänyt tiensä lumen alta ja
nyt voivat yhdessä muurahaisen
kanssa taivaltaa.
Mieletön auringonvalo sai meidät hyökkäämään läheiselle Kärnäkosken laavulle ja
puuhailemaan kaikkea talvista hauskaa.
Mies ja tytär pilkkivät puuhakkaina, tosin ainoa saalis oli vanha kepakko.
Onneksi emme joutuneet kulkemaan tätä kaatunutta puuta pitkin
Minä kuvailin koko päivän ja hoidin ruokahuoltoa.
Laavulla löytyy valmiina aina kuivia puita, ja sain tulen hyvin syttymään.
Nautimme herkuksi paikallisia lammasmakkaroita ja kokista.
Ja palan painikkeeksi tummaa suklaata.
Ihanan täydellinen päivä.
Kärnäkosken vanha mylly
Kärnäkoskea
Vesi on niin kirkasta, että pohja näkyy
Laavulla
Kyökkipiika tulenvahtina
Viimeinkin, nälkä kurnii jo
Näkymiä laavulta
Talven keskelläkin löytyy suloisia sammalia.
veden kirkkaus näkyy tässä tosi selvästi, kaikki näkyy pohjasta läpi
välillä taas kalliotutkintaa
takaisin koskelle
Puussa kasvoi tatteja vaiko kääpiä
Tässä meidän perhettä pilkillä
Tässä isä ja tytär, siis Kuolimolla
ON TOSI KIVAA, ETTÄ JO NIIN MONI ON LÖYTÄNYT BLOGINI JA SEURAA SITÄ, KIITOS TEILLE.
Yritän osata löytää mieluisia kuvia ja aiheita, jotka kiinostavat teitä muitakin.
On pyydetty kuvia talostamme ja kodistamme.
Laitan nyt tähän kuvia ulkopuolelta, ja kuvailen sisällä kun ehdin, ja laitan sitten niitäkin.
Thank you all who share this Blog with me.
Tässä kuvaa talomme pihalta, alhaalla järvi Saimaa
Pihanäkymää Saimaalle Partakoskella
Kaksi meidän neljästä Vuodenajat patsaasta, jokainen nainen katsoo omaan ilmansuuntaansa
Pihallamme seisova, mieheni tekemä, vanha kivipenkki
Tässä taloamme, tämä puoli vielä keskeneräinen sisältä sekä osittain ulkoakin
Tuonne ylös laitan, sen tilan valmistuttua, ihanan erkkerihuoneen, jossa
voimme nautiskella aamupalaa tai iltapalaa
Alussa luulin, että yläkerrassa kummittelee, en uskaltanut mennä rappuja kuin puoleenväliin, ja käsivarren karvat nousivat pystyyn ja alkoi hirvittää. Piti kääntyä takaisin alas.
Täällä oli hurjia kummitusjuttuja, että joku valkoinen nainen kummittelee talossa ja liikkuu öisin huoneessa.
Talon toimiessa kouluna, vanha miesopettaja oli joutunut muuttamaan pois täältä, koska hän alkoi pelätä, en tiedä olivatko kylän pojat käyneet kummittelemassa, vai mitä luuli kuulevansa.
Talossahan on voinut kuolla ihmisiä, meidän pihalla ja mäellä
on tapettu paljon sotilaita 1700-luvun lopun sotien aikana, ja on kerrottu,
että ruhtinaan palvelustytöt katosivat oudosti...
Pihamme suihkuallas, vielä keskeneräinen, kesäksi toivottavasti saamme toimimaan
Tässä kaksi 4-sarjan soittajapatsaista
Taas näkymää vanhaan ruhtinaan puistoon sekä Saimaalle
Takapihan puolta, portaat vielä keskeneräiset, sekä yläikkuna vaiheessa...
Meidän kanojen, kukkojen ja pupujen valtakuntaa
Kommentit